Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Tietoa OECD:stä - Suomen pysyvä edustusto OECD:ssä ja UNESCOssa, Pariisi : Suomi ja OECD

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO
OECD:SSÄ JA UNESCOSSA, Pariisi

  • Permanent Delegation of Finland to the OECD
    Puh. +33-1-4524 7171, S-posti: sanomat.oec@formin.fi
  • Permanent Delegation of Finland to UNESCO
    Puh. +33-1-4568 3433, S-posti: sanomat.une@formin.fi
English | Suomi |  | twitter
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Tietoa OECD:stä

Chateau de la Muette / Copyright OECD Photo OCDEHistoriaa lyhyesti

OECD:n juuret ovat vuonna 1948 perustetussa OEEC-järjestössä (Organisation for European Economic Cooperation), joka luotiin hallinnoimaan Marshall-suunnitelmana tunnettua Länsi-Euroopan avustus- ja jälleenrakennusohjelmaa.

Menestyksekkään taloudellisen yhteistyön innoittamana Euroopan ja Pohjois-Amerikan valtiot päättivät vuonna 1961 perustaa uuden taloudelliseen yhteistyöhön keskittyvän järjestön, OECD:n (Organisation for Economic Cooperation and Development). Perustamisvaiheessa OECD:n jäseneksi tuli 20 maata. Suomi liittyi järjestöön 1969.

Copyright OECD/ Michael Dean
OECD:n pääsihteeri Angel Gurria ja suurlähettiläs Pekka Puustinen/ Copyright OECD/ Michael Dean
OECD:n pääsihteeri Angel Gurria ja suurlähettiläs Pekka Puustinen

OECD:llä on tällä hetkellä 35 jäsenmaata, joista viimeisin, Latvia, liittyi järjestöön keväällä 2016. Jäsenyysneuvotteluja käydään Kolumbian, Costa Rican ja Liettuan kanssa. Venäjän jäsenyysneuvottelut on toistaiseksi jäädytetty.

OECD tänään

OECD profiloituu järjestönä, jossa luodaan parhaita käytäntöjä kestävän taloudellisen kasvun ja työllisyyden edistämiseksi, sekä hyvinvoinnin lisäämiseksi. Järjestön toimintakenttä kattaa lähes kaikki talous- ja yhteiskuntapolitiikan lohkot. OECD:n asema hyvien käytäntöjen ja tuloksellisen politiikan suosittajana on kansainvälisesti verrattain vahva. Järjestön puitteissa on laadittu useita kansainvälisesti sitovia sääntöjä ja suosituksia.

OECD:n toimenkuvaa ovat viime vuosikymmeninä muokanneet paitsi jäsenmäärän kasvu, myös kansainvälisessä toimintaympäristössä ja kansainvälisen talouden rakenteissa tapahtuneet muutokset. Järjestön ulkosuhteita on laajennettu, työryhmiin on kutsuttu ulkopuolisia huomioitsijamaita ja keskustelu on aiempaa "poliittisempaa". OECD:n työssä painottuvat yhä enemmän globalisaatioon sopeutuvien yhteiskuntien moninaiset haasteet ja niihin vastaaminen.

OECD:n puoleen käännytään ennen kaikkea kansallisen kilpailu- ja selviytymiskyvyn kehittämiseksi. Jäsenet saavat tietoa muiden samankaltaisten maiden toimenpiteistä, keskustelevat politiikan vaihtoehdoista ja kokemuksista sekä vaikuttavat toisiinsa vertaispainostuksen kautta.

OECD:n analyysit ja ennusteet tarjoavat tietoa eri sektoreiden kehityssuunnista. Yhteiskuntapolitiikan eri sektoreiden nivoutuessa aiempaa lähemmin toisiinsa, aiheiden "horisontaalisten" yhteyksien ja vaikutussuhteiden tutkimisesta on tullut OECD:lle tärkeä alue.

OECD:n keskeisiä tulevaisuuden haasteita ovat järjestön tehokkuuden, työn laadun ja lisäarvon säilyttäminen suhteessa muihin kansainvälisiin järjestöihin. Maailmantalouden ja yhteiskuntien uusista haasteiden edessä OECD:llä on tärkeä rooli korkeatasoisen, näyttöön perustuvan tutkmustiedon tuottajana. OECD:n näkyvyyden ja merkittävyyden kannalta on myös tärkeäa ylläpitää yhteistyötä järjestön ulkopuolisten maiden, erityisesti nousevien talouksien ja G20-ryhmän, sekä kansainvälisten ja alueellisten järjestöjen kanssa.

OECD:n työohjelma ja budjetti

Vuoden 2016 lopussa päätettiin OECD:n seuraavan kaksivuotiskauden (2016-17) työohjelmasta ja budjetista. Työohjelmassa painottuvat uutta kasvunarratiivia ja osallistavaa kasvua koskeva työ, tuottavuus ja kilpailukyky, koulutus ja laadukas työ, digitalisaatio, maahanmuutto ja globaaliprosessien edistäminen (ilmasto, kestävä kehitys ja verotus).

OECD:n budjetti vuonna 2017 on noin 374 miljoonaa euroa. Suurin osa muodostuu jäsenmailta perittävistä jäsenmaksuista. Jäsenmaksujen lisäksi OECD rahoittaa toimintaansa mm. vapaaehtoisrahoituksen ja julkaisutoiminnan kautta.

Suomen jäsenmaksuosuus vuonna 2016 oli noin 3.2 miljoonaa euroa. Sen lisäksi Suomi tuki vapaaehtoisrahotuksella tiettyjä Suomen kannalta tärkeitä OECD-toimintoja 2.5 miljoonalla eurolla vuonna 2015.

© Suomen pysyvä edustusto OECD:ssä ja UNESCOssa, Pariisi | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot