Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Kahvilla ilmastonmuutosta ja unikonviljelyä vastaan Myanmarissa - Suomen pysyvä edustusto OECD:ssä ja UNESCOssa, Pariisi : Ajankohtaista : Ulkoasiainministeriö tiedottaa

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO
OECD:SSÄ JA UNESCOSSA, Pariisi

  • Permanent Delegation of Finland to the OECD
    Puh. +33-1-4524 7171, S-posti: sanomat.oec@formin.fi
  • Permanent Delegation of Finland to UNESCO
    Puh. +33-1-4568 3433, S-posti: sanomat.une@formin.fi
English | Suomi |  | twitter
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 18.5.2017 | Ulkoasiainministeriö

Kahvilla ilmastonmuutosta ja unikonviljelyä vastaan Myanmarissa

Myanmar on erittäin herkkä ilmastonmuutokselle. Shanin osavaltion eteläosissa istutetaan nyt vuorenrinteitä kattavien oopiumunikkoviljelmien tilalle kahvipensaita ja niille varjoa antavia puita. Suomi edistää alueella luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä laillisten elinkeinojen luomista YK:n huumeiden ja rikollisuuden vastaisen toimiston UNODC:n hankkeen avulla.

Myanmar on maailman toiseksi suurin oopiumin tuottaja Afganistanin jälkeen. Noin 90 prosenttia maan unikkopelloista sijaitsee Shanin osavaltiossa ja valtaosa tästä juuri Etelä-Shanissa. Oopiumunikon viljely on laitonta, mutta sitä viljellään avoimesti alueilla, jotka ovat hallitusta vastustavien aseellisten ryhmien hallinnassa.

Rouva Daw Nang Hwen kylässä Pan Linissä suurin osa kotitalouksista on aloittanut kahvinviljelyn. Kuva: Hanna Päivärinta
Rouva Daw Nang Hwen kylässä Pan Linissä suurin osa kotitalouksista on aloittanut kahvinviljelyn. Kuva: Hanna Päivärinta

Unikonviljelyn haitat ympäristölle ovat tuntuvia. Huumetuotannon vuoksi paljaiksi hakatut rinteet altistuvat eroosiolle ja maanvyöryille. Maaperä köyhtyy intensiivisen viljelyn johdosta. Toisaalta kuivuus lisääntyy, kun puut on hakattu ja ne eivät enää sido kosteutta maaperästä.

Mistä varma toimeentulo?

Köyhille maaseudun asukkaille huumeunikon viljely on tärkeä toimeentulon lähde, mutta viljelijät eivät kuitenkaan sillä rikastu. Työpaikkoja ei ole maaseutua paremmin tarjolla lähialueen kaupungeissakaan, sillä Myanmarissa on vielä vähän työllistävää teollisuutta ja palveluita.

Oopiumunikon viljely on kannattavaa huonosti saavutettavilla syrjäseuduilla. Unikosta saatava oopiumi menee pieneen tilaan, on kevyt kuljettaa vaikkapa moottoripyörällä eikä se pilaannu herkästi matkan aikana kuten esimerkiksi tomaateille käy.

"Haluamme vaihtaa oopiumunikon laillisiin viljelykasveihin. Haluamme, että kylämme tunnetaan vastaisuudessa kahvista eikä oopiuminviljelystä", sanoo Ninn Moon nimisen kylän johtaja U Sai San Lu.

U Sai San Lu kertoo viljelijöiden odottavan kahvista saatujen tulojen olevan korkeampia kuin unikonviljelystä. Oopiumunikosta saatava hinta vaihtelee rajusti ja on siten epävakaa tulonlähde.

"Teemme tärkeitä valintoja seuraavia sukupolvia ajatellen", sanoo U Sai San Lu.

Metsällä kuivuutta torjumaan

UNODC:n hankkeeseen kuuluu myös kylä- tai yhteisömetsien perustaminen. Näitä metsiä ollaan vasta perustamassa, mutta niitä varten kasvatetaan jo taimia useissa hankkeen taimitarhoissa.

Tavoitteena on, että kylän asukkaat yhdessä perustavat istutukset ja pitävät myös huolta siitä, että hakkuut perustuvat yhdessä laadittuun metsänhoitosuunnitelmaan. Noin kymmenen vuoden kuluttua metsissä on jo hakkuukelpoisia puita, joista kylä voi tulevaisuudessa saada tuloja.

Paljaiksi hakatut rinteet ja valmiiksi kuljetetut lannoitesäkit kertovat oopiumunikon viljelyn laajuudesta. Suomi tukee unikon korvaamista puilla ja kahvipensailla. Kuva: Hanna Päivärinta
Paljaiksi hakatut rinteet ja valmiiksi kuljetetut lannoitesäkit kertovat oopiumunikon viljelyn laajuudesta. Suomi tukee unikon korvaamista puilla ja kahvipensailla. Kuva: Hanna Päivärinta

Pan Lin kylässä hankkeessa on mukana 95 kotitaloutta. Kylän väki kertoo, että vesimäärät monsuunien aikana ovat viime vuosina huomattavasti vähentyneet. Kuivana aikana on odotettavissa jopa vesipula, jos lähteiden vesi ehtyy.

"Hyvä että rinteille saadaan kahvipensaiden ja puiden myötä varjoa, tarvitsemme vettä lisää", kylän asukkaat sanovat.

Pienikokoinen, matalakin metsä hidastaa veden kiertoa, jolloin sitä on saatavissa pidemmän aikaa sadekauden jälkeen. Iso, monikerroksinen metsä puolestaan lisää veden määrää paikallisesti imemällä vettä maasta ja haihduttamalla sitä lehdistään. Tämä vesi tiivistyy tropiikin ilmastossa myöhemmin sateeksi.

Metsäkato on maailman kolmanneksi nopeinta Myanmarissa Indonesian ja Brasilian jälkeen. Laittomat hakkuut ovat yleisiä, ja maan metsävarojen kartoitus on vasta alkamassa. Aseellisten ryhmien hallitsemilla rajaseuduilla arvokkaiden puulajien salakuljetusta tapahtuu edelleen virallisesta hakkuukiellosta huolimatta.

Kahvi jolla on tarina

UNODC:n hanke käynnistyi Shanin osavaltiossa vuonna 2014, jolloin istutettiin ensimmäiset kahvipensaat ja niille varjoa antavat puut. Pyrkimyksenä on vahvistaa ilmastokestävyyttä paikallisesti ja tarjota viljelijöille laillinen ja taloudellisesti kannattava vaihtoehto elättää perheensä.

Vuodesta 2014 lähtien yli 1 000 viljelijää 60 kylästä on liittynyt hankkeeseen. Yhteensä kahville ja jonkin verran myös avokadon viljelylle on otettu käyttöön lähes 800 hehtaaria maata.

Phyo Ag Yin kasvattaa taimitarhalla varjopuiksi kultasilkkipuuta. Kuva: Hanna Päivärinta
Phyo Ag Yin kasvattaa taimitarhalla varjopuiksi kultasilkkipuuta. Kuva: Hanna Päivärinta
Hankkeessa mukana olevat viljelijät saavat erissä 1,5 hehtaarille kahvipensaiden taimet. Tärkeänä osana hanketta viljelijät ovat perustaneet osuuskunnan, joka vastaa kahvin myymisestä ja yhteyksistä viranomaisiin ja muihin tahoihin.

Ensimmäiset näytteet kahvista ovat jo valmistuneet.  Shanissa on erinomaiset olosuhteet kahvinviljelylle, ja nyt useat kansainväliset ostajat ovat olleet kiinnostuneita tuotteesta.

"Kahvin laatu on erinomainen ja erona tavalliseen kahviin: tässä on tarina taustalla", sanoo UNODC:n kolumbialainen konsultti Jaime Perez.

Suomi tukee hanketta vuosina 2016–2018 kolmella miljoonalla eurolla.

Merkittävää UNODC:n hankkeessa on, että se osaltaan edisti tulitaukosopimuksen syntymistä hallituksen ja aluetta kontrolloivien etnisten ryhmien välillä.

Hanna Päivärinta

Kirjoittaja työskentelee tiedottajana ulkoministeriön viestintäosastolla. Hän vieraili Myanmarissa maalis-huhtikuun vaihteessa.

Tulosta

Tämä dokumentti

Muualla verkossa

Päivitetty 18.5.2017


© Suomen pysyvä edustusto OECD:ssä ja UNESCOssa, Pariisi | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot