Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Työllisyys saavuttamassa finanssikriisiä edeltävän tason OECD-alueella - Suomen pysyvä edustusto OECD:ssä ja UNESCOssa, Pariisi : Ajankohtaista

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO
OECD:SSÄ JA UNESCOSSA, Pariisi

  • Permanent Delegation of Finland to the OECD
    Puh. +33-1-4524 7171, S-posti: sanomat.oec@formin.fi
  • Permanent Delegation of Finland to UNESCO
    Puh. +33-1-4568 3433, S-posti: sanomat.une@formin.fi
English | Suomi |  | twitter
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 11.7.2016

Loka-joulukuussa 2015 työllisyysaste 15-74 vuotiaiden ryhmässä oli OECD-alueella 60,2 %, eli 0,6 % alle finanssikriisiä edeltävän (2007) tason. OECD-alueen toipuminen finanssikriisistä on siis työllisyyttä mitattaessa kestänyt lähes10 vuotta. Suomen työllisyysaste vastaavassa ikäryhmässä oli loka-joulukuussa 2015 59,2 %, eli prosenttiyksikön OECD-alueen keskiarvoa pienempi.

Finanssikriisistä toipuminen on OECD-alueella ollut erittäin epätasaista. Työllisyys on kriisiä edeltänyttä aikaa korkeammalla useissa maissa, kuten Chilessä ja Saksassa. Maissa kuten Suomi, Kreikka, Irlanti ja Espanja työllisyys on edelleen matalampi kuin ennen kriisiä.

Työttömyys oli OECD-alueella 6,1 % loka-joulukuussa 2015. Työttömyys on ollut pitkään laskussa, mutta se on edelleen puoliprosenttiyksikköä korkeammalla kuin vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä. Suomessa työttömyys on peräti 2,9 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä. Työttömyyden suhteen hälyttävää on, että työttömistä 1/3 on pitkäaikaistyöttömiä.

Niin sanottujen NEET´-nuorten määrä on myös hälyttävän korkea OECD-alueella, sillä jopa 15 % 15-29 vuotiaista ei ole työssä, koulutuksessa tai harjoittelussa. Tämä osuus on yhä korkeampi kuin ennen kriisiä. Suomessa NEET-nuorten osuus on hieman pienempi kuin OECD-alueella keskimäärin.

Palkkojen kasvu ollut OECD-alueella hyvin maltillista finanssikriisin jälkeen. OECD:n pääsihteeri Angel Gurian mukaan esimerkiksi Iso-Britanniassa palkat olisivat nyt 20 % korkeampia kuin ne ovat, mikäli palkkojen nousutrendi vuosina 2000-2007 olisi jatkunut vuoteen 2015 asti.

Taitojen merkitys kasvaa taloudessa kasvaa. Erityisen tärkeä nouseva näkökulma on OECD:n mukaan  taitojen käyttö. Huomio siis kiinnittyy taitojen kysyntään ja siihen vastaamiseen, kun perinteisesti on kehitetty lähinnä taitojen tarjontaa. OECD pyrkiikin analysoimaan taitojen tarjontaan ja kysyntään vaikuttavia tekijöitä.

OECD on mm. käynnistänyt Suomenkin kannalta kiinnostavan työehtosopimusjärjestelmään kohdistuvan tutkimuksen. Tutkimuksen tuloksista tullaan raportoimaan vuoden 2017 Employment Outlookissa.

OECD painottaa useiden maiden saamia pitkän aikavälin hyötyjä niiden tekemistä työmarkkinareformeista, jotka ovat mm. lisänneet joustavuutta työmarkkinoilla. Haasteena reformeille on, että ne voivat tuottaa erilaisia negatiivisia vaikutuksia lyhyellä aikavälillä. Työpolitiikkaan liittyvät reformit ovat edelleen tärkeitä, jotta positiivinen kehitys työmarkkinoilla ja tuottavuuskehityksessä voisi jatkua. Reformien toteutus tulisi mieluusti kyetä reformien osalta tekemään talouden noususuhdanteessa. Laskusuhdanteessa työelämän joustot voivat pahentaa reformien lyhyen aikavälin taloutta heikentäviä vaikutuksia. Tämä ei tarkoita etteivät reformit olisi oikeita, mutta niiden negatiiviset vaikutukset ovat huomattavasti vähäisempiä toteutettaessa nousukaudella.

Itse julkaisu ei käsittele Brexitin vaikutuksia. OECD:n järjestämässä julkistustilaisuudessa otettiin kuitenkin esiin myös Brexitin työllisyysvaikutuksia. OECD:n pääsihteeri Gurria arvioi OECD:n tutkimuksiin perustuen, että Brexit heikentää Iso-Britannian talouskasvua 0,5 prosenttiyksikköä lyhyellä tähtäimellä ja kumulatiivista kasvua 3 prosenttiyksikköä vuoteen 2020 mennessä.

Lisätietoa raportista saatavissa http://www.oecd.org/employment/job-market-recovering-but-wage-growth-remains-weak.htm

Tulosta

Päivitetty 12.7.2016


© Suomen pysyvä edustusto OECD:ssä ja UNESCOssa, Pariisi | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot