Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

OECD:n innovaatiostrategia: Työkalupakki innovaatiopolitiikan rakentajille - Suomen pysyvä edustusto OECD:ssä ja UNESCOssa, Pariisi : Ajankohtaista

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO
OECD:SSÄ JA UNESCOSSA, Pariisi

  • Permanent Delegation of Finland to the OECD
    Puh. +33-1-4524 7171, S-posti: sanomat.oec@formin.fi
  • Permanent Delegation of Finland to UNESCO
    Puh. +33-1-4568 3433, S-posti: sanomat.une@formin.fi
English | Suomi |  | twitter
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 20.1.2016

OECD:n innovaatiostrategia: Työkalupakki innovaatiopolitiikan rakentajille
                                                                                                      

Erityisasiantuntija Juho Korteniemi

OECD:n innovaatiostrategian päivitys "The Innovation Imperative - Contributing to Productivity, Growth and Well-Being" julkaistiin lokakuussa. Strategiassa pyritään analysoimaan keskeiset innovaatiopolitiikan toimintaympäristöön vaikuttavat muutosajurit sekä määrittämään työkalupakillisen verran politiikkaperiaatteita ja -toimia, joilla mahdollistavat innovaatioiden luomaa talouskasvua.

Innovaatiot ovat talouskasvun peruskivi

OECD on taloudellista kehitystä edistävä järjestö. Niinpä onkin ymmärrettävää, että se painottaa innovaatioiden valtavaa merkitystä talouskasvulle. OECD arvioi innovaatioiden osuuden taloskasvusta olevan noin puolet. Muita talouskasvua edistäviä tekijöitä ovat muun muassa osaava työvoima ja pääoman saatavuus.

Innovaatiot ovat myös välttämättömiä talouden uudistamiseksi. Niiden synty muokkaa taloutta mahdollistamalla uusien toimijoiden markkinoille tulon haastamalla, joskus jopa tuhoamalla vanhat liiketoimintamallit. Jos suomalaiset yritykset pärjäävät tässä uudistumiskisassa, olemme myös kansantaloutena vahvempi.

Tuotteista liiketoimintamalleihin ja aineettomiin investointeihin

Innovaatiot ovat yhä moniulotteisempi käsite. Menneinä vuosikymmeninä innovaatio miellettiin lähinnä uudeksi tuotteeksi tehtaalla. Nykyisin innovaatioita luodaan yhä useammin liiketoimintamallien kehittämisen, aineettoman pääoman ja organisaatioiden kehittämisen parissa.

Toinen OECD:n esiin nostama huomio on, että innovaatioita ei tehdä yksin yrityksissä, vaan innovaatioekosysteemiin kuuluu toimijoita niin yliopistoista ja tutkimuslaitoksista, järjestöistä kuin julkiselta sektoriltakin. Digitaaliset toimintamallit mahdollistavat myös kuluttajien ja kansalaisten aiempaa laajemman osallistamisen.

Suomi panostaa innovaatiopolitiikkaan, mutta ei erityisen paljon

Suomi on perinteisesti panostanut innovaatioihin niin yksittäisissä yrityksissäkin kuin politiikka-tasolla. Suomi menestyy OECD:n keskeisissä vertailuaineistoissa hyvin. Innovaatioiden rooli talouskasvussa on suuri, Suomessa yritykset ja väestö käyttävät nettiä runsaasti ja ongelmanratkaisukyky teknologian avulla on hyvä. Vertailutiedot toisaalta paljastavat, että vaikka Suomen suorat panostukset innovaatiotukien muodossa ovat merkittäviä, ovat Suomen panostukset suuruudeltaan OECD:n keskiarvon alapuolella huomioitaessa myös epäsuorat tuet (mm. verotus). Suomella ei siis ole varaa levätä laakereillaan, toteaa Juho Korteniemi, joka toimii erityisasiantuntijana Suomen OECD-edustustossa Pariisissa.

Globalisoituminen ja digitalisaatio haastavat innovaatiopolitiikan

Arvoketjut globalisoituvat jatkuvasti ja tietoverkot mahdollistavat innovaatioihin liittyvän tiedon nopean leviämisen. Hyvin suuri osa tutkimuksesta ja kehittämisestä tehdään globaaleissa suuryrityksissä. Ne pystyvät tehokkaasti allokoimaan eri puolilla maailmaa luotuja innovaatioita toteutukseen mahdollisesti toisaalla. Tämän OECD epäilee heikentävän valtioiden intressejä aktiivisen innovaatiopolitiikan tekemiseen. Lisäksi tuottavuuskehityksen erot yritysten välillä ovat kasvussa. Tämä kehitys herättää pelkoja innovaatioiden leviämisen hidastumisesta.

- Protektionismi tai ajatus innovaatioiden nollasummapelistä ei kuitenkaan ole oikea vastaus näihin haasteisiin. OECD kannustaakin maita hidastelun ja estelyn sijaan hyppäämään täysillä mukaan globalisoituvaan t&k-maailmaan. Tämä voi tapahtua mm. kansainvälisesti yhteisesti rahoitettujen innovaatio-ohjelmien kautta, Korteniemi arvioi.

Yhteenveto: Pakillinen työkaluja muodostaa innovaatiostrategian

OECD:n innovaatiostrategian työkalupakin viisi olennaisinta työkalua ovat:

1. Avoin ja kilpailullinen talous. Jotta taloudessa investoidaan teknologiaan, aineettomaan pääomaan, kokeiluihin, ideoihin ja uusiin liiketoimintamalleihin, tulee talouden perusrakenteiden tukea uudistumista.

2. Tehokkaat taitostrategiat. Innovaatioita synnyttävät ihmiset. OECD:n alueella vain noin kolmasosalla työntekijöistä on tiedot ja taidot uusien ideoiden ja teknologioiden tuottamiseen, markkinoille tuomiseen tai niiden toteuttamiseen työpaikalla. Koulutus ja taitojen kehittäminen ovat pohja innovaatioiden synnylle.

3. Kestävät julkiset investoinnit osaamisen tuottamiseksi ja jakamiseksi. Suurin osa nykyajan suurista innovaatioista, kuten internet, on kehittynyt julkisesta tutkimuksesta. On tärkeää muistaa, että suuret innovaatiot eivät kehity hetkessä, vaan tarvitaan pitkän aikajänteen politiikkaa. Innovaatiopolitiikkaa ei tule jättää verokannusteiden varaan, vaan innovaatiotuilla voidaan edistää erityisesti nuorten yritysten kykyä luoda innovaatioita.

4. Parantunut pääsy ja osallistuminen digitalouteen. Digitaalisessa kehityksessä piilee valtava innovaatiopotentiaali. Politiikkatoimia tarvitaan avoimen internetin varmistamiseksi, yksityisyys- ja turva-asioiden huomioon ottamiseksi sekä internetiin pääsyn ja siellä tapahtuvan kilpailun varmistamiseksi. Digitaalitalous tarvitsee riittävät investoinnit infrastruktuuriin.

5. Onnistunut hallinnointi ja toimeenpano. Innovaatioihin liittyvien politiikkatoimien toimeenpano edellyttää hyvin toimivaa ja osaavaa hallintoa, jota kehitetään muun muassa määrittelemällä hyviä käytäntöjä, oppimalla kokemuksista ja kannustamalla innovaatioihin myös hallinnon sisällä.

OECD:n innovaatiostrategia ja sen tausta-aineistot:
The Innovation Imperative - Contributing to Productivity, Growth and Well-Being

Tulosta

Päivitetty 21.1.2016


© Suomen pysyvä edustusto OECD:ssä ja UNESCOssa, Pariisi | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot